Verenpaine.

Tiivistelmä

-Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai näitä korkeampi.

-Kohonnut verenpaine vahingoittaa valtimoita ja aiheuttaa aivohalvauksia ja sydäninfarkteja.

-Verenpainetta voi jokainen alentaa vähentämällä suolaa ja liikkumalla riittävästi, tupakoitsija -lopettamalla ja ylipainoinen laihduttamalla.

-Jos omat keinot eivät laske verenpainetta riittävästi, tarvitaan verenpainelääkkeitä.

-Verenpainelääkkeet on tarkoitettu säännölliseen käyttöön.

Hoito

Verenpaineen lääkehoidolla pyritään yläpaine saamaan alle 140 ja alapaine alle 85 millimetriä elohopeaa (mmHg). Diabeetikoilla lievästikin kohonnut verenpaine voi vaurioittaa munuaisia, joten heillä pyritään vielä alhaisempiin arvoihin. Jos verenpaine ei ole hyvin korkea, voidaan rauhassa katsoa, mitä elämäntapojen muutoksilla saadaan aikaan. Mitä korkeampi verenpaine, sitä nopeammin aloitetaan lääkehoito.

Syöpäpotilaan hoitotyö. (yleistä syövästä)

Mikä syöpä on?

Syöpä  on sairaus, joka johtuu kehon muuntuneiden solujen hallitsemattomasta jakaantumisesta ja leviämisestä muihin kudoksiin. Useimmissa syövissä sairastumisriski kasvaa iän myötä, sillä solujen perimään ehtii ajan kuluessa kertyä syövälle altistavia mutaatioita. Joka neljäs suomalainen sairastuu elämänsä jossain vaiheessa syöpään ja yli puolet sairastuneista paranee. Syöpä on yleisnimike hyvin erilaisille taudeille, joiden hoidot saattavat vaihdella suuresti. Tiivistä kasvainta ei kuitenkaan muodostu aina, vaan syöpäsolut saattavat levitä laajemmalle alueelle ja käyttäytyä jossain määrin kuten tavallisetkin solut. Kun hallitsematonta solujen jakautumista on jatkunut jonkin aikaa, muodostuu syöpäalueelle kasvain. Eri syövät tyypillisesti muodostavat etäpesäkkeitä  tiettyihin elimiin, joista tavallisimmat ovat maksa, keuhkot, lisämunuaiset, aivot ja luusto. Normaalien solujen jakautumista säätelevät erilaiset hormonit ja signaalit, mutta tämän järjestelmän häiriintyessä solu jatkaa jakautumistaan loputtomiin, eli muuttuu syöpäsoluksi. Etäpesäkkeiden synnyn suurin este on tyypillisesti uuteen kudokseen vaeltaneiden syöpäsolujen kyvyttömyys selvitä uudessa ympäristössä, jotta ne voivat muodostaa sekundaarisen kasvaimen. Useille syöpätyypeille on ominaista etäpesäkkeiden  muodostuminen kehon eri osiin. Etäpesäkkeitä muodostuu, kun syöpäsolut tunkeutuvat ensisijaisesta kasvaimesta imuneste- tai verenkiertoon ja kulkeutuvat sitä kautta muihin elimiin, joissa solut tunkeutuvat kudokseen. Kasvaimet jaetaan yleensä kolmeen eri luokkaan: hyvin, kohtalaisesti ja huonosti erilaistuneisiin.  

                                            (KUVASSA KOHDUNKAULAN SYÖPÄ)

Syövän riskitekijät.

Tupakka, ravintotekijät,altistava infektio,seksuaali- ja lisääntymiskäyttäytyminen.ammattialtistus,säteily ja perinnöllinen taipumus.

Oireita.

Huomaat kyhmyn tai haavauman, joka ei parane (myös suussa). 

Huomaat luomen, joka muuttaa muotoaan, kokoaan tai väriään.

Huomaat uuden ihomuutoksen tai ihovaurion, jota ei aiemmin ole ollut ja joka kasvaa. 

Huomaat verenvuotoa.

Yskä ei mene pois.

Kurkku on jatkuvasti käheä. 

Ulostamisessa tai virtsaamisessa tapahtuu muutoksia. 

Painosi laskee selittämättömästi.

Hoitomuodot.

Syöpätautien hoidossa on käytössä erilaisia menetelmiä: leikkaus,sädehoito, solunsalpaajat eli sytostaatit, hormonihoito, biologinen, mm. interferonihoito ja kuratiivinen - palliatiivinen,

Sädehoito - sivuvaikutukset terveeseen kudokseen jaetaan.

välittömiin vaikutuksiin, jotka ilmaantuvat sädehoidon aikana tai välittömästi hoidon loputtua

Suun ja nielun alueen limakalvovauriot 

Kuiva suu 

Ruokatorven vaurio 

Suolistovaurio 

Vulvan ärsytys 

Virtsarakon ärtyminen 

Pahoinvointi 

Aivojen alueen sädehoidon aiheuttamat oireet 

Luuydinvaurio 

Ennenaikaiset vaihdevuosioireet 

myöhäisiin vaikutuksiin, jotka ilmaantuvat kuukausien ja vuosien kuluttua

sädepneumoniitti 

aivosädehoidon jälkeen esiintyvä oireyhtymä, johon liittyy väsymystä ja päänsärkyä. 

 

Solunsalpaajat - sivuvaikutukset terveeseen kudokseen jaetaan.

Välittömät vaikutukset

Hiusten ja muiden ihokarvojen lähtö 

Pahoinvointi ja oksentelu 

Suun ja nielun limakalvovaurio 

Ripuli

Ummetus 

Silmien limakalvo-oireet 

Turvotus 

Kynsimuutokset 

Tunnottomuus käsissä ja jalkapohjissa, lihaskivut 

Yliherkkyysoireet 

Ennenaikaiset vaihdevuosioireet 

Myöhäisvaikutukset

Munuaistenvajaa-toiminnan vaara 

Sydänvaurion vaaran.

Rintasyöpä.

Naisten yleisin syöpä

Ennuste parantunut

Riskitekijät: perimä, hormonaaliset tekijät, ravinto, säteily

Oireet: kyhmy, ihottuma, nännin muutokset, eritys, kipu

Toteaminen: Palpaatio, Ultraääni, ohutneulanäyte, seulonnat 

Hoitomuodot: Leikkaus: koko rinnan poisto, osapoisto, imusolmuke evakuointi, korjausleikkaus

Tyypin mukaan: sädehoito, solunsalpaajahoito, hormonihoito, vasta-ainehoidot, yhdistelmiä

Seuranta: 1-3 kk, 1 x/vuosi, n. 5 vuoden seuranta

Ongelmat: mm. minäkuva, komplikaatiot, sivuvaikutukset

Eturauhassyöpä.

Miesten yleisin syöpä

Ennuste parantunut

Riskitekijät: huonosti tällä hetkellä tiedossa. Epäily, että testosteronin lisääntyminen ja E-vitamiinin väheneminen lisäisivät riskiä n. 30 %

Oireet: virtsaamisvaikeudet, virtsatulehdus, verivirtsaisuus, kivut, yleiskunnon heikkeneminen sattumalöydös, Toteaminen, TPR (tuseeraus peräsuolen kautta), TRUS eli tranrektaalinen kaikutukimus, S-PSA ja Luustokartta

Hoitomuodot: riippuu tyypistä, levinneisyydestä, seuranta, leikkaus, sädehoito, hormonihoito, solunsalpaajat, oireiden hoito, useiden eri hoitojen yhdistelmä, Seuranta, leikkauksen jälkeen kestokatetri 2-3 viikkoa, rakonkoulutus ja 1-3 kk, 1 x/vuosi, n. 5 vuoden seuranta

Ongelmat: minäkuva, komplikaatiot, 

hoitojen sivuvaikutukset, virtsankarkailu, seksuaalisuus,

haluttomuus ja impotenttius mahdollista

Hoitotyö.

Asioita mitä hoitajan täytyy tietää ja tiedostaa.

- Tuntea potilas

- Tuntea miten syöpä vaikuttaa juuri tämän potilaan yksilöllisiin ominaisuuksiin

- Hoitajan tulee tietää millaisia aiempia terveydenhoito kokemuksia potilaalla on! 

- Hoitajan tulee tukea ja kannustaa potilasta vuorovaikutukseen

- Hoitajan pyrittävä luomaan mahdollisimman turvallinen fyysinen ympäristö

- Hoitajan pyrittävä luomaan mahdollisimman turvallinen sosiaalinen ympäristö

- Hoitajan kognitiivinen toiminta (Arvioiminen, ongelmanratkaisu, priorisointi, kirjaaminen,                                                                                                                                          päätöksenteko)

- Hoitajan näkyvä toiminta

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Nivelrikko eli artoosi.

Mikä se on?

Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus. Nivelrikkoa esiintyy eniten polvissa, lonkissa, sorminivelissä ja selkänikamien välisissä nivelissä. Se on koko nivelen sairaus, joka voi aiheuttaa muutoksia niin nivelrustossa, luussa kuin nivelkapselissakin. Nivelrikolle tyypillistä on rustopinnan vaurioituminen ja nivelruston osittainen häviäminen nivelpinnoilta. Nivelkapselissa voi olla liikakasvua ja tulehdusmuutoksia.

Oireet.

Nivelrikkokipu on jomottavaa, pahenee liikkuessa ja lievittyy levossa, mutta sairauden edetessä se voi muuttua jatkuvaksi ja vaivata myös yöllä. Nousu esim. tuolista, sängystä, WC-istuimelta ja autosta seisomaan ja päinvastoin on hankalaa. Nivelessä on usein aamu- ja liikkeellelähtöjäykkyyttä. Alaraajan nivelrikossa kävely sekä tasamaalla että rapuissa vaikeutuu. Kipu on varsin paikallista mutta voi esim. lonkasta säteillä reiteen.

Hoito.

Voi hoitaa lääkkeillä tai ilman.

Hoito lääkkeillä. Niveleen annettu kortisonihoito yleensä lievittää nivelrikkokipua. Nivelrikon ensisijainen lääke on parasetamoli 500 – 1000 milligrammaa 1–3 kertaa vrk:ssa. Jos parasetamolin teho ei riitä, siirrytään tulehduskipulääkkeisiin. Glukosamiini saattaa helpottaa nivelrikon oireita mutta luotettava tutkimusnäyttö vaikuttavuudesta puuttuu. Nivelen sisäisesti annettu hyaluronaatti (3–5 ruiskeen sarja) lievittää nivelrikkoon liittyvää kipua ja parantaa toimintakykyä lumelääkettä tehokkaammin. 

Hoito ilman lääkkeitä. Hyvällä lihasten kunnolla voidaan merkittävästi lieventää nivelrikon vaivoja. Suositeltavia yleiskunnon harjoitusmuotoja ovat kävely, pyöräily, vesivoimistelu ja hiihto. Kipua ja niveloireita lisäävää toistuvaa iskutyyppistä liikuntaa tulee välttää. Ylipainoisen nivelrikkopotilaalle tärkeimmät asiat ovat vähäenerginen ruokavalio ja harjoittelu 

  

 

Nivelreuma.

Mikä se on?

Nivelreuma on symmetrinen ja krooninen useiden nivelten tulehdus, joka aiheuttaa syöpymiä nivelten ja jännetuppien nivelvoidekalvoihin (synoviaalikalvot) ja limapusseihin. Sitä sairastaa melkein yksi sadasta yli 16-vuotiaasta suomalaisesta. Vuodessa nivelreumaan sairastuu Suomessa noin 2000 henkilöä. Sairaus on naisilla 2–3 kertaa yleisempi kuin miehillä. Tavallisin puhkeamisikä on 60 vuotta, mutta sairaus voi alkaa missä iässä tahansa.

Oireet.

Nivelreuma alkaa yleensä hiipien. Ensioireena on usein päkiöiden kävelyarkuus ja sorminivelten aamujäykkyys, arkuus ja turvotus . Myös isommat nivelet, kuten polvet tai kyynärpää, voivat sairastua ensimmäisinä. Aluksi on lievää nivelkipua ja vähintään tunnin kestävää aamujäykkyyttä sekä sormien arkuutta.

Hoito.

Nivelreumaa voi hoitaa lääkkeettä tai lääkkeillä.

Lääkehoito. Kun reuma on vielä varhaisiässä niin lääkehoidon tavoite on täysi oireettomuus, johon käytettävät lääkkeet ovat: Tulehduskipulääkkeet

Kortisoni (Prednison®)

Sulfaslatsiini (Salazopyrin®)

Klorokiini (Oxiklorin®)

Kulta (Myocrisin®)

Metotreksaatti (Trexan®)

Lääkkeetön hoito. Hoitoon kuuluu: Apuvälineet

Kylmähoito

Kuntoutusjaksot

Leikkaukset (luudutusleikkaukset, tekonivelleikkaukset, puhdistusleikkaukset) 

Ravitsemus

Tupakoimattomuus

Osteoporoosi.

Mikä se on?

Osteoporoosi on luuston sairaus, jossa luun lujuuden heikentyminen altistaa murtumalle. Osteoporoosissa luun mineraalimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut siten, että luun lujuus heikkenee. Tällöin luu voi murtua vähäisestä vammasta.

Syyt.

Perinnölliset seikat vaikuttavat osaltaan siihen, että toisilla luun tiheys kasvaa nuorena suuremmaksi tai myöhemmällä iällä se hajoaa nopeammin kuin muilla. Tämän lisäksi tunnetaan suuri joukko riskitekijöitä, jotka lisäävät osteoporoosin vaaraa:

vähäinen liikunta

tupakointi

liiallinen laihuus, etenkin syömishäiriö anorexia nervosa.

kuukautisten loppuminen (vaihdevuodet) tavallista aikaisemmin

vähäinen kalsiumin saanti ravinnossa

D-vitamiinin vähäinen saanti

pitkäaikainen (yli puoli vuotta) suun kautta nautittu kortisonilääke

jotkin muut lääkkeet, etenkin epilepsialääkkeet

jotkin kalsiumaineenvaihduntaan vaikuttavat sairaudet, esimerkiksi keliakia, lisäkilpirauhashormonin liikatuotanto ja maksasairaudet.                      (TERVEYSKIRJASTO.FI)

Hoito ja ehkäisy.

Osteoporoosiin parhaat ehkäisyt ovat kalsiumin, D-vitamiinien ja liikunnan lisääminen, tupakoinnin lopettaminen, jos asuu laitoksessa niin kannattaa hankkia lonkkasuojaimet ja liukkaalla kelillä olisi hyvä käyttää kenkien liukuesteitä.

Lääkehoito osteoporoosiin. Bisfosfonaatit (Fosamax ®, Alendronat Sandoz ®) (lääkärien määräämät)

Estrogeenit ja jos bisfosfonaattihoito ei ole riittävän tehokasta tai muuten sovi niin on myös muita lääke vaihtoehtoja.

VTI eli virtsatieinfektio.

Mistä johtuu?

Virtsatieinfektio syntyy, kun välilihan eli virtsaputken ja peräaukon välisellä alueella elävät bakteerit pääsevät nousemaan virtsaputkea pitkin virtsarakkoon. 

Yleiset oireet. (yksilölliset)

Virtsaumpi, hematuria, kirvely virtsatessa, virtsan karkailu, kipu, pahoinvointi,

tiheä virtsaamisen tarve ja yöllinen virtsaamisen tarve. 

Keskeiset virtsatiesairauksien diagnoosit.

aikuisten akuutti munuaisvaurio, diabeettinen nefropatia, eturauhasen liikakasvu, virtsankarkailu ja virtsatieinfektiot

Tutkimukset ja hoito.

Jos muuten terve 18–65-vuotias nainen saa kystiitin, ei tarkempia laboratoriotutkimuksia virtsanäytteestä tarvita, vaan lääkäri voi määrätä antibioottikuurin pelkästään oireiden perusteella. Lääkehoitona on yleensä kolmen päivän pivmesillinaami-, nitrofurantoiini- tai trimetopriimikuuri tai kerta-annos fluorokinolonia.

Muilla potilailla infektio varmistetaan keskivirtsasta otettavalla virtsanäytteellä ja siitä tehtävällä virtsan bakteeriviljelyllä. Näytettä varten virtsa pyritään pitämään rakossa vähintään neljä tuntia, jos se vain suinkin on mahdollista. Hoidon jälkeen otetaan seurantaviljely vain, jos oireet eivät parane tai nainen on raskaana.

Oireetonta bakteerivirtsaisuutta hoidetaan vain raskaana olevilta naisilta.

Ylempien virtsateiden infektiot hoidetaan ensisijaisesti kymmenen vuorokauden kuurilla fluorokinolonia. Joskus lääkehoitona käytetään sulfatrimetopriimia. Jos potilaalla on korkea kuume, hän on huonokuntoinen tai raskaana, suositellaan sairaalahoitoa. (LÄHDE: terveyskirjasto.fi)

Parkinsonin tauti ja MS -tauti.

Mitä on Parkinsonin tauti ja MS -tauti?

Parkinsonin tauti on keski- ja vanhuusiän hitaasti etenevä liikehäiriösairaus, johon liittyy vapinan, yleisen liikkumisen hidastumisen ja lihasjäykkyyden lisäksi lukuisia muitakin oireita.

MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston sairaus.

Oireet.

MS. Näköhäiriöt, kaksoiskuvat

Kipua ja arkuutta silmien alueella 

Lihasheikkoutta ja kävelyn jäykkyyttä 

Raajakoordinaation häiriötä;  huimausta ja tasapainohäiriöitä

Virtsarakon- ja suoliston toiminnan häiriöitä

Poikkeava uupumus.

Parkinson. Lepovapina, liikkeiden jähmeyttä, jäykkyyttä ja potilaan asennon muutokset sekä tasapainovaikeudet

Kognitiivisia muutoksia, masennusta ja autonomisen hermoston oireita

Vaikeita pakkoliikkeitä, kipuja

Nielemisvaikeudet ovat tavallisia

Syljen valuminen, uloste ja virtsaamisvaivat,

Seksuaaliset ongelmat 

Tuskaisuutta, hallusinaatioita ja dementiaa. 

Diagnoosi.

MS. Potilaan oireet

Selkäydinpunktion näytteiden tulokset

MRI- tutkimuksessa todetut aivojen rakenteen muutokset

herätevastetutkimukset

Parkinson. Potilaan oireiden esiintyvyys

   auttaa diagnoosin tekemisessä. 

Lisäksi käytetään PET- ja SPECT- kuvantamista (löydös aivojen aineenvaihdunnassa tapahtuvat muutokset)

MS- ja Parkinsonin tautien hoito.

Hoito tapoja on kaksi. Lääkehoito ja neurokirurginen hoito. Lääkehoito

Kuntouttava hoitotyö (sopeutumisvalmennus, fysioterapia ja tarvittaessa laitoskuntoutus) 

Neurokirurginen hoito; 

    Parkinson ja MS-potilaille voidaan antaa neurokirurgisesti neuromodulaatioita eli hermoston toimintaa tuetaan erilaisilla lääkeainepumpuilla sekä pitkäaikaisella sähköärsytyksellä.

EPILEPSIA.

Epilepsia

Mitä epilepsia on?

Epilepsia on aivojen sähköisen toiminnan häiriötila, jonka voivat aiheuttaa erilaiset synnynnäiset ja hankitut tekijät. Epilepsiassa esiintyy toistuvasti kohtauksia, joissa tajunta hämärtyy ja samalla voi esiintyä kouristuksia tai muita oireita.

Oireet.

Tavallisimpia kohtausoireita ovat: tajunnan osittainen tai täydellinen hämärtyminen, tahdosta riippumattomat liikeoireet (rytminen nykiminen, jäykistyminen, yksittäiset lihasnykäykset, lihasvelttous), automatismit (esimerkiksi nieleskely, hypistely), itsestään syntyvät aistielämykset (näkö-, kuulo-, tunto-, maku- ja hajuaistimukset), tunteenkaltaiset ilmiöt (esimerkiksi pelko), toimintaa estävät oireet (kyvyttömyys puhua tai ylläpitää raajan asentoa) ja kehityksen hidastuminen tai puheen taantuminen voivat olla lapsen epilepsian ensioireita.

Diagnoosi.

Epilepsia diagnoosi tehdään EEG, MRI ja PET,en avulla. EEG: aivosähkökäyrä. MRI: magneettikuvaus. PET: Positroniemissiotomografia.

Hoito.

Epilepsiaa hoidetaan lääkkeiden ja epilepsiakirurgian avulla. Epilepsiakirurgialla tarkoitetaan vaikean epilepsian hoidoksi tehtävää kohtauksia aiheuttavan aivoalueen kirurgista poistoa tai eristämistä. 

Keuhkoahtaumatauti eli COPD.

Mikä se on?

keuhkojen pitkäaikainen sairaus, jossa ilmaa keuhkoihin kuljettavat keuhkoputket ovat ahtautuneet. Samalla esiintyy yleensä keuhkolaajentumaa ja pitkäaikaista (kroonista) keuhkoputkien tulehdusta. 

Syyt.

Keuhkoahtaumataudin miltei ainoa syy on tupakointi. Sairaus kehittyy hitaasti vuosien kuluessa. 

Oireet.

Tavallinen oire on limaneritys keuhkoputkista, kun köhimisen yhteydessä limaa nousee suuhun. 

eli tupakkayskä. Toinen oire on hengenahdistus, joka alussa ilmenee vain kovemman rasituksen yhteydessä, esimerkiksi ylämäkeä kävellessä. Vuosien mittaan suorituskyky asteittain heikkenee.

Jossain vaiheessa tasamaakävely alkaa aiheuttaa hengenahdistusta, ja pitkälle edenneessä keuhkoahtaumataudissa jo kotiaskareiden tekeminen aiheuttaa hengenahdistusta.Lopulta hengenahdistus ja limaneritys on jatkuvaa.

Hoito.

COPD,tä voi hoitaa lääkkeillä tai ilman niitä. Paras tapa niistä on, tupakoinnin lopettaminen. Keuhkoahtaumatauti kuuluu sairauksiin, jonka ilmaantuminen voidaan kokonaan estää välttämällä tupakointia tai lopettamalla se ennen 30 - 40 vuoden ikää. Hoitaa voi myös säännöllisellä liikunnalla ja laihduttamisella. Sitten vielä lääkehoito, mutta ääkehoito ei tehoa keuhkoahtaumataudissa yhtä hyvin kuin astmassa, mutta lievitystä oireisiin ne tuovat. Käytössä on keuhkoputkea laajentavia tai muita lääkkeitä, jotka annostellaan inhalaationa suoraan keuhkoputkiin tai tabletteina. Vrt. astman lääkehoito.

Maksatulehdus eli Hepatiitti

A-hepatiitti

Tiivistelmä

Tämä hepatiitti tarttuu ulesteella saastuneen veden tai ruoan kautta ja se itää noin. 15-50 vrk. Taudin ensimmäinen vaihe on pahoinvointi, ruokahaluttomuus jota seuraavat kuume ja keltaisuus ihossa. Väsymyys voi kestää yleensä useita viikkoja, ja rauhoittuu lopulta. Tuadille ei muuta parannuskeinoa ole kuin lepo. Kun sairastaa a-hepatiittia niin olisi hyvä välttää maksaa rasittavia lääkkeitä ja alkoholia. Parantumista seurataan verikokeilla.

HANKI ROKOTE JOS MATKUSTELET!!!

B-hepatiitti

Tiivistelmä

Tämä hepatiitti tarttuu veren, limakalvokontaktin tai eritteiden välityksellä. Yleisimmät tartuntatavat/välineet ovat verituotteet, huumeruiskut ja sukupuoliyhteys. Hepatiitin itämis aika on 1-6kk, joka alkaa pahoinvoinnilla ja ruokahaluttomuudella, joita seuraavat kuume ja ihon keltaisuus. Parenemismäärät ovat suuret sillä vain joka kahdeskymmenes jää viruksen kantajaksi. Taudin etenemistä seurataan verikokeilla. Jos tauti ei häviä 6-12kk:n aikana niin potilaasta tulee varmasti taudin kantaja. Kantajuuteen liittyy suurentunut maksasyövän riski. Taudin aikana tulee välttää maksaa rasittavia lääkkeitä ja alkoholia.

ROKOTE ON OLEMASSA!!!

C-hepatiitti

Tiivistelmä

Tämä kyseinen tauti on Suomessa yleisin hepatiitti. Se tarttuu samalla tavalla kuin B-hepatiitti mutta tartuntariski on merkittävästi pienempi. Taudin itämisaika vaihtelee 1-4kk. Hepatiitin oireet ovat pahoinvointi, ruokahaluttomuus, kuume ja keltaisuus. Hepatiitti C -infektio pitkittyy helposti ja voi johtaa vuosien kuluttua krooniseen maksatulehdukseen, mahdollisesti maksasyöpään. Taudin aikana tulee välttää maksaa rasittavia lääkkeitä ja alkoholia.

ROKOTETTA EI OLE OLEMASSA!!!

Maksakirroosi

Kirroosi

Maksakirroosi eli maksan kovettuminen, jossa osa maksakudoksesta muuttuu sidekudokseksi on vakava sairaus mihin kuolee vuosittain Suomessa noin 500 ihmistä. Maksa sijaitsee oikealla ylävatsalla alimpien kylkiluiden suojassa. --->>>

Maksakirroosin syyt

Runsas ja jatkuva alkoholin käyttö aiheuttaa maksasolujen kroonista tulehdusta (alkoholihepatiitti), joka vuosien aikana johtaa sidekudoksen muodostumiseen ja kirroosiin. Virustulehduksen aiheuttamista pitkäaikaisista maksatulehduksista B- ja C-hepatiitti voivat vuosien kuluessa johtaa kirroosiin. Yleistyvä maksakirroosin syy on rasvamaksa, joka liittyy lihavuuteen, etenkin vyötärölihavuuteen. Yksi kirroosiin johtava maksasairauksien ryhmä ovat autommuunimekanismilla syntyvät maksan tai sappiteiden tulehdukset. Näitä ovat sappikirroosi eli primaarinen biliaarinen kirroosi.

Maksakirroosin oireet.

Alkavaa ja keskivaiheessa olevaa maksakirroosia on hyvin vaikea todeta sillä se on yleensä oireeton. Loppuvaiheessa maksakirroosiin liittyy monia oireita. Suurin osa aiheutuu siitä, että toimivaa maksakudosta on jäljellä liian vähän hoitamaan maksan monia tehtäviä. Keltaisuus johtuu siitä, että maksa ei pysty poistamaan verestä punasolujen hajoamistuotteena syntynyttä bilirubiinia. Väsymys ja lopuksi tajunnan häiriöt johtuvat siitä, että vereen kertyy aineenvaihduntatuotteita, joita maksasolut normaalisti käsittelevät.

Maksakirroosin hoito.

Maksan sidekudoistumista ei pystytä lääkkeillä eikä muilla hoidoilla palauttamaan. Hoidon tavoitteena on maksakirroosin etenemisen pysäyttäminen. Tällöin tärkein toimenpide on täydellinen pidättäytyminen alkoholijuomista. Vaikeassa maksakirroosissa ainoa hoitokeino on maksansiirto. Jos maksakirroosin syynä on alkoholi, maksansiirtoa voidaan harkita vasta kun potilas on osoittanut pystyvänsä raittiuteen olemalla useita kuukausia raittiina. Askitesta voidaan vähentää nesteenpoistolääkkeillä (diureeteilla) ja vaikeimmissa tapauksissa sairaalassa poistamalla nestettä onton neulan kautta.

Maksakirroosin ehkäisy.

Ehkäisy on erittäin simppeli. Liikalihojen pudottaminen ja alkoholin käytön määrän vähentäminen riittää.

Astma.

Astma on tulehdussairaus.

Astma on inflamaatio eli keuhkoputkien limakalvon tulehdussairaus. Astmaattisen ihmisen keuhko putki on normaalia pienempi (kuva vasemmalla). Pitkällinen astma voi johtautua keuhkoputken toiminnan häiriöön ja ahtautumiseen. Astma kohtaukset voivat usein olla aamuisin voimakkaampia kuin päivällä.

Astman aiheuttajat ja oireet.

Kun limakalvot tulehtuvat niin ne erittävät limaa, jota ihminen luonnollisesti alkaa yskiä pois. Astmaattisella henkilöllä keuhkoputket ahtautuvat helposti joka näin aiheuttaa hengityksen vinkunaa ja hengen ahdistusta. Astma kohtaus voi helposti alkaa liikarasituksesta, mutta on helposti hoidettava oikean laisella lääkityksellä esim. inhalaatiolääkkeillä (kuva oikealla). Astma kohtauksen taudin aiheuttaja voi olla hyvinkin simppeli asia esim. monet pölyt kuten siitepölyt liat ja muut ilmojen epäpuhtaudet. Kevät on astmaattisen ihmisen painajaista sillä silloin tulee kaikki maailman siite- ja muutkin pölyt, mitkä altistavat kohtauksille. Huonokuntoiset talotkin voivat laukaista astmakohtauksen esim. talot missä on home vaurioita. Lapsuusiässä saatu astma yleensä paranee itsessään, mutta se voi joskus palata aikuisiällä.